Heipä hei jälleen

Onkin hetki jo vierähtänyt viimeisestä kirjoituksesta, olen niin kovin laiska toisinaan tämän kirjoittamisen suhteen, mutta nyt päätin ottaa pässiä sarvista ja rykäistä teksin kasaan. Kävimme pari viikkoa sitten Gregin, Alician ja Annikan kanssa katselemassa miltä se pääkaupunki täällä näyttää. Bussimatka Lissaboniin otti noin 3,5h ja edestakaisin red expressillä maksoi 34€. Halvemmallakin pääsee, jos ei ota expressiä, mutta sitähän me ei tiedetty. Perillä sitten odottikin Alician ystävä Belgiasta, tyttö joka on myös erasmusvaihdossa, joten saatiin majapaikkakin ilmaiseksi. Majapaikkana toimi asunnon olohuone patjoineen päivineen. 

Perjantai-ilta menikin sitten enemmän tai vähemmän syödessä ja juodessa, sillä kolme tuntia saapumisemme jälkeen oli talo täynnä erasmusväkeä niin Lissabonista, Coimbrasta kuin portostakin, porukkaan mahtui myös yksi suomalainen minun ja Annikan lisäksi. Olipas hauska puhua Suomea, vaikka välillä tuntuu, että se on hiton hankalaa kun ajattelee jo englanniksi ja sitten pitäisi puhua suomeksi..Perjantai-illan huumaa..

Lauantaina päätimme suunnata kohti expoaluetta ja päätimme myös Gregin kanssa käydä vähän aquariumissa, olihan villi paikka etenkin kun matkalaisten päätä hieman vaivasi tuo kuuluis alkoholin puutostila. Aquarium olikin tähän loistava lääke ja mukava vesiseikkailu vei väsyneen matkalaisen ajatukset lämpimiin vesiin. 

Lauantai-iltana sitten päätimme ottaa paikan todella haltuun, emme nimittäin käyneet perjantaina ulkona juurikaan, joten lauantaina oli sitten Baro-Alton vuoro. Baro Alto on baarikatujen aluetta Lissabonissa ja ihmisiähän oli kuin pipoa, tosin ei baareissa vaan kadulla. Ihmiset hakivat juomansa baarista ja päätyivät kaduille niitä nauttimaan, mikäs siinä, sopi minulle kuin nenä naamaan, kaljakin oli halpaa. Päätimme Gregin ja Annikan kanssa pitää oman Pubcrawl kilpailun ja vaihdoimmekin joka juoman jälkeen baaria kunnes rahat oli juotu ja pää oli utuinen. Lopputulos oli kutakuinkin seuraavanlainen: Annika lähes selvinpäin, Greg humalassa ja Markus nakit silmillä. Kuva kertokoon loput. 

Sunnuntaita sitten vietettiinkin siihen kuuluvalla arvokuudella, eli nukuttiin bussissa, tai ainakin koitettiin, ei ollut helppoa ei..

Opiskelukin on alkanut selkeytymään täällä hieman, mulla on siis kaksi kurssia ja intensiiviportugali. Toista näistä kursseista en ajatellut edes suorittaa, koska suurin osa materiaalista kurssille on portugaliksi ja opettajan kirjoittamaa. Englanniksi ei mahdollista saada. Toiselle kurssille, kaupunkisosiologiaa, materiaalit ovat saatavilla myös englanniksi, mika helpottaa ainakin allekirjoittaneen työtä huomattavasti. Viimeksi kävimme keskustelua Simmelin tekstin perusteella ja opettaja kysyi loppuvaiheessa minun näkemystäni tekstistä. Puhuessani negatiivisesta solidaaarisuudesta, sekä yksilöllisyydestä kaupungissa, opettaja tokaisi että muut olivat jo keskustelleet nämä, eli ikävä kyllä ei voi minkään. No, tulipahan sentään hieman puhuttua kollegoiden kanssa, fiksun oloista väkeä suurimmaksi osaksi, ainakin he ketkä edes yrittävät opiskella ja haluavat olla mukana. Toinen mikä oli kummallista, on tämä keskustelutapa täällä. On ihan normaalia, että  kun toinen esittää pointtinsa niin opettaja alkaa puhumaan päälle ja sitten opiskelija korottaa ääntään ja opettaja korottaa ääntään niin kauan kunnes jompi kumpi huutaa pointtiaan. Välillä luulen, että nuo oikeasti tappelevat, vaikka kyseessä olisi oikeastaan normaali keskustelu. Itseäni ainakin häritsi, kun opettaja halusi jatkuvasti keskeyttää ja jouduin oikeasti pitämään puoliani että sain äänen kuuluviin ja asian sanotuksi. Ehkei nämä portugalilaiset ole parhaita kuuntelijoita.. 

Nyt taidan jatkaa kiroilua tuon portugalin kielen kanssa, on nimittäin ihan tajuttoman hankalaa minulle tuo oppiminen, ai että olen kade ranskalaisille joilla on käytännössä puolet sanastosta lähes samanlaisia, sekä samoja sääntöjä esimerkiksi maskuliinin ja femininiin sekä artikkeleiden kanssa. No, ehkä tämä tästä ajan kanssa. Seuraavaan kertaan kuomaseni.